Kaksi ruotsalaista sepsiksen pitkäaikaisvaikutuksia selvittävää tutkimushanketta saavat tukea Sepsissäätiöltä

Tämä aihe on ollut pitkään lähes kokonaan tutkimatonta aluetta, vaikka satoja tuhansia ruotsalaisia joutuu elämään sepsiksestä seuranneiden haittojen kanssa. Nyt Sepsissäätiö on päättänyt tukea kahta tutkimushanketta, jotka selvittävät sepsiksen pitkäaikaisvaikutuksia. Toinen niistä keskittyy lapsipotilaisiin, mikä on maailman mittakaavassakin ainutlaatuista.

Sepsiksen pitkäaikaisvaikutuksista on hyvin vähän tutkimustietoa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Syksyllä 2021 julkaistiin saksalainen tutkimus, jossa tutkittiin 116 000 sepsiksestä selviytynyttä henkilöä ja todettiin, että kolme neljästä sepsikseen sairastuneesta saa erilaisia uusia fyysisiä, kognitiivisia tai psyykkisiä diagnooseja ensimmäisen vuotena akuutin sepsikseen sairastumisensa jälkeen. Tutkimus osoittaa, että heistä kolme kymmenestä menehtyy ensimmäisen vuoden kuluessa, heillä on muun muassa kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski.

– Tämä osoittaa, että panostuksemme sepsiksen pitkäaikaisvaikutuksia selvittäviin tutkimuksiin on aivan oikea prioriteetti ja toivomme että näin voimme auttaa parantamaan sepsiksestä selviytyneiden elämää. Jos opimme, mitä vaikutuksia sepsiksellä on pitkällä aikavälillä, voimme kenties oppia ehkäisemään niitä jo sairauden akuutissa vaiheessa, toteaa Adam Linder, Sepsissäätiön tiedeneuvoston puheenjohtaja.

Selvityneiden elämänlaadun parantamiseksi

Vaikeimmin sairaita sepsispotilaat, erityisesti niitä, joille kehittyy septinen sokki, hoidetaan teho-osastoilla. Lähes kolmannes potilaista, joita hoidetaan teho-osastolla sepsiksen ja septisen sokin vuoksi, menehtyy sairaalassa ja pienempien tutkimusten mukaan eloon jääneillä elämän laatu on huonontunut.

– Haluamme nyt tehdä suuren kansallisen rekisteritutkimuksen, jossa tutkimme sepsistä edeltävää terveydentilaa ja sosioekonomista asemaa, hoitojakson tietoja ja kontakteja terveydenhuoltoon sepsiksen jälkeen ja seuraamme elämänlaatua kolme kuukautta sepsiksen jälkeen. Pyrimme identifioimaan potilaat, joiden elämänlaatu on alentunut ja etsimme tekijöitä, jotka ovat yhteydessä huonontuneeseen elämänlaatuun. Lisäksi aiomme tutkia, voidaanko terveydenhuollon ja yhteiskunnan taholta tehtävillä toimenpiteillä parantaa sepsiksen vuoksi teho-osastolla hoidettujen potilaiden elämänlaatua, sanoo Miklós Lipcsey, anestesiologian ja tehohoidon professori Uppsalan yliopistosta. Hän johtaa toista tutkimushankkeista, joille Sepsissäätiö myönsi nyt apurahan.

– On ilahduttavaa, että Sepsissäätiö on päätynyt tukemaan nimenomaan sepsiksen pitkäaikaisvaikutuksia selvittävää tutkimusta jakaessaan apurahoja ensimmäistä kertaa. Tämä aihe on vielä erittäin vähän tutkittua aluetta. 

Huomion keskiössä lapset

Lasten sepsiksen pitkäaikaisvaikutuksia ei ole kartoitettu. Juuri tätä selvittelee toinen tutkimushankkeista, joka saa rahoitusta Sepsissäätiöltä. Tutkimusta johtaa Lisa Mellhammar Lundin yliopistosta ja hankkeessa tunnistetaan henkilöitä, jotka ovat sairastaneet sepsiksen lapsuusiässä ja seurataan, kuinka tämä on vaikuttanut heidän terveyteensä ja kouluttautumiseensa pitkällä aikavälillä. 

– Huomioiden lasten pitkä odotettavissa oleva elinaika, on lapsilla myös pitkä odotettavissa oleva aika kärsiä pitkäaikaisista jälkioireista, mikä voi aiheuttaa kärsimystä niin henkilölle itselleen kuin hänen omaisilleenkin.  Lasten sepsiksen pitkäaikaisvaikutuksia voitaisiin mahdollisesti vähentää erilaisten koulunkäyntiin kohdentuvien tukitoimenpiteiden avulla ja optimoimalla seurantaa, minkä vuoksi on tärkeää, että ne kartoitetaan, sanoo Lisa Mellhammar. 

– Vaikuttaminen siihen, että sepsiksestä selviytyneiden elämänlaatu paranisi on itsessään tärkeää. Kun kyse on lapsista, se tuntuu erityisen tärkeältä ja toivomme, että tutkimuksellamme voimme vaikuttaa lasten sepsiksen vaikutusten parempaan ymmärtämiseen.