Mikä sepsis on?

Sepsis on henkeä uhkaava tila, joka on seurausta kehon immuunipuolustuksen voimakkaasta reagoinnista infektiota vastaan. Sepsiksessä tulehdus on levinnyt koko kehoon ja vaikuttaa tärkeiden elinten kuten sydämen, keuhkojen ja munuaisten toimintaan haitallisesti. Tällainen koko kehon tulehdustila voi olla seurausta esimerkiksi, haavatulehduksesta, keuhkokuumeesta tai virtsatieinfektiosta.

Miten sepsis saa alkunsa?

Kun sairastut mihin tahansa infektioon, immuunijärjestelmäsi aktivoituu ja alkaa työskennellä infektion aiheuttajan tuhoamiseksi. Joskus immuunijärjestelmä kuitenkin reagoi liian voimakkaasti tai muuten poikkeavalla tavalla ja vahingoittaa elimistöä laajemmin, paikallisen infektiopesäkkeen ohella. Tätä voi verrata vaikkapa siihen, että torjuisimme maahamme tunkeutuneen vihollisen räjäyttämällä ydinaseen omassa maassamme. Tällöin vihollisen tuhoamisen ohella aiheuttaisimme paljon vahinkoa myös itsellemme. Sepsis alkaa usein paikallisena infektiona, esimerkiksi keuhkokuumeena, virtsatieinfektiona, tai tulehtuneesta haavasta. Sepsiksen voi saada myös leikkauksen jälkeen. Noin 70 % sepsiksistä alkaa kotona ja 30 % sepsiksistä on sairaalasyntyisiä.

Mitä kehossa tapahtuu?

Kun immuunijärjestelmä ylireagoi infektioon, verenkiertoon erittyy haitallisia aineita, jotka lisäävät muun muassa verisuonten seinämän läpäisevyyttä nesteelle. Nestettä tihkuu seinämän läpi kudoksiin, jolloin paine verisuonistossa laskee ja verenkierto ei pystykään toimittamaan elintärkeää happea kudoksille riittävän tehokkaasti. Tällöin tärkeät elimet kuten sydän, aivot, keuhkot, munuaiset ja maksa saattavat vaurioitua. Tällöin sanotaan lääkärikielellä, että sinulla on elintoimintahäiriö tai elinvaurio. Kun verenkierrolla on vaikeuksia kuljettaa happea, sydän alkaa sykkiä nopeammin ja sinusta saattaa tuntua, että sydän hakkaa todella nopeasti. Hengityksen muuttuminen työläämmäksi on myös tavallinen oire ja on toinen merkki siitä, että elimistö yrittää lisätä hapen tarjontaa kudoksille. Joissakin tapauksissa sepsikseen liittyy myös bakteerien leviäminen paikallisesta tulehduspesäkkeestä verenkiertoon, mutta nykyisin menetelmin vain noin 20 %:ssa kaikista sepsistapauksista bakteereita voidaan osoittaa verenkierrosta.

Sepsistä voidaan kuvailla koko kehon tulehduksena.

Noin 90 % kaikista sepsistapauksista ajatellaan johtuvan bakteerin aiheuttamaksi, mutta on tunnettu tosiasia, että tietyt virukset kuten esimerkiksi jotkut influenssan muodot (Espanjantauti, lintuinfluenssa, sikainfluenssa) ja Koronavirukset (SARS, MERS, COVID-19) sekä puumalavirus voivat aiheuttaa sepsiksen kaltaisen tilan, johon liittyy niin kutsuttu systeeminen inflammaatio eli yleistynyt tulehdustila. Kaikki patogeenit (bakteerit, sienet, alkueläimet ja virukset) voivat aiheuttaa sepsiksen haastaessaan immuunijärjestelmäämme riittävästi.

Aika ratkaisee

Ajalla on hyvin tärkeä merkitys asia sepsiksen hoidossa, jokaisella tunnilla, joka kuluu ilman diagnoosia ja hoitoa voi olla ratkaiseva merkitys. Mitä aiemmin hakeudut sairaalaan ja saat asianmukaista hoitoa, sitä suurempi on suotuisan lopputuloksen mahdollisuus. Jos arvelet, että sinulla on sepsis, hakeudu epäröimättä hoitoon. Ja kun tulet sairaalaan uskalla kysyä: Voiko tämä olla sepsis?

Riskiryhmät

Yleisesti voidaan ajatella, että kuka tahansa voi saada sepsiksen. Jopa täysin terveelle henkilölle voi tulla sepsis tavallisen influenssan, virtsatieinfektion tai haavainfektion seurauksena. Tietyillä ryhmillä on kuitenkin lisääntynyt sepsiksen riski:

• Läkkäät ja monisairaat
• Diabeetikot ja henkilöt, joilla on maksasairaus
• Henkilöt, joille on tehty elinsiirto
• Henkilöt, joilla on syöpä ja meneillään oleva syövän hoito
• Henkilöt, joilla on immuunijärjestelmään vaikuttava sairaus
• Henkilöt, joille on tehty leikkaus
• Raskaana olevat tai äskettäin synnyttäneet naiset
• Pienet lapset

Opi tunnistamaan sepsiksen oireet.

Tästä voit lukea lisää lasten sepsiksestä.